| Henna Kankainen

Kesätyö kevytyrittäjänä

Kesätyö kevytyrittäjänä

Kesätyöpaikan saaminen on joskus haastavaa ja erityisesti nyt korona-aikana kesätyön löytäminen ei ole ainakaan helpottunut. Yksi vaihtoehto on työllistää itsensä kevytyrittäjänä.

Miten kevytyrittäjyys toimii?

Kevytyrittäjä on palkansaajan ja yrittäjän välimuoto. Kevytyrittäjänä et tarvitse y-tunnusta tai omaa yritystä vaan voit laskuttaa asiakkaitasi laskutuspalvelun kautta. Nykyään löytyy kuitenkin myös kevytyrittäjyyspalveluita, joiden kautta saat oman y-tunnuksen.

Kesätyö kevytyrittäjänä on riskitöntä, sillä laskutuspalveluun rekisteröityminen on ilmaista. Kun lähetät palvelun kautta laskun asiakkaalle, saat palkan tilillesi ja palkasta on vähennetty ansiotulovero ja palvelumaksu. Maksat siis palvelumaksua vain silloin, kun laskutat asiakkaitasi.

Kevytyrittäjyys on myös helppo ja joustava tapa tienata, sillä sinun ei tarvitse huolehtia kirjanpidosta, veroilmoituksista tai muistakaan paperitöistä. Saat itse päättää, kuinka paljon töitä haluat tehdä ja mihin hintaan. Jos töitä riittää, on myös mahdollista jatkaa töitä kevytyrittäjänä kesän jälkeen opintojen ohella. 

Kevytyrittäjyys on hyvä vaihtoehto kokeilla yrittäjyyttä ja monille se onkin väylä oman yrityksen perustamiseen. Kaikille aloille kevytyrittäjyys ei kuitenkaan sovi. Jos kyseessä on luvanvarainen työ, kuten kuljetusalan tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työ, tarvitset oman yrityksen. 

Jos yritystoimintaa on säännöllisesti ja tulot alkavat kasvaa, toiminimen perustaminen voi olla myös hyvä vaihtoehto. Toiminimiyrittäjänä pääset hyötymään monista pienyrittäjille suunnatuista veroetuuksista, mutta toiminimen mukana tulee myös enemmän byrokratiaa. Lue lisää toiminimen ja kevytyrittäjän eroista täältä.

Mistä kannattaa aloittaa?

1. Liikeidea

Jos kevytyrittäjyys kiinnostaa, kannattaa lähteä liikkeelle liikeideasta. Mikä voisi olla sellaista osaamista, jota voisit asiakkaillesi lähteä tarjoamaan? Tätä voit miettiä esimerkiksi omien opintojen, harrastusten ja kiinnostusten kohteiden kautta. 

Harrastatko esimerkiksi valokuvaamista, soittamista tai osaatko editoida videoita? Kiinnostaisiko sinua hoitaa lapsia tai lemmikkejä? Myös kaikki mahdolliset koti- ja puutarhatyöt, kuten siivous, ikkunoiden pesu sekä nurmikon leikkaaminen ovat hyviä vaihtoehtoja, joista monet ovat valmiita maksamaan. Myös kevytyrittäjyyden kautta tehdystä työstä asiakkailla on mahdollista saada kotitalousvähennystä. 

2. Asiakkaat

Liikeidean jälkeen kannattaa siirtyä kartoittamaan potentiaalisia asiakkaita. Löytyisikö tuttavapiiristä, sukulaisista tai naapurustosta ihmisiä, jotka olisivat valmiita maksamaan tekemästäsi työstä? Tutuille mainostamisen lisäksi voit hankkia asiakkaita myös esimerkiksi sosiaalisen median kautta. 

Yksityishenkilöiden lisäksi myös yritykset voivat olla kiinnostuneita maksamaan palveluistasi, sillä yritykselle kevytyrittäjän palkkaaminen on riskittömämpää kuin tavallisen työntekijän palkkaaminen. Kun pääset alkuun ja hoidat työsi hyvin, voit suositusten kautta saada helposti myös lisää asiakkaita. 

3. Hinnoittelu

Työsi hinnoittelusta saat päättää itse, mutta työ kannattaa hinnoitella niin, ettet myy palveluitasi liian halvalla tai karkota asiakkaitasi liian kalliilla hinnalla. Laskutushinnan määrittely voi olla varsinkin alussa hankalaa.  Muista myös huomioida hinnoittelussa, että maksat laskutussummasta sivukuluja, kuten palvelumaksua, veroja ja mahdollisia eläkemaksuja, joten koko summa ei tule tilillesi. Laskutussumma ei ole siis sama asia kuin palkka. Termien kanssa kannattaakin olla tarkkana, sillä yleensä se on työnsuorittaja, joka häviää rahallisesti, jos termistö menee sekaisin.

Hinnoittelussa kannattaa ottaa huomioon myös arvonlisävero (alv). Arvonlisävero koskee lähes kaikkia tavaroita ja palveluja, joten myös kevytyrittäjän tekemä työ on arvonlisäverollista. Arvonlisäveron maksaa aina asiakas, joten arvonlisävero tulee sisällyttää tuotteiden ja palveluiden hintaan. Yritykselle ostolaskun arvonlisävero ei ole kulu, koska sen saa vähentää myyntilaskun arvonlisäverosta.  

Arvonlisäveroon liittyy myös alarajahuojennus, jonka mukaan yritys on alv-velvollinen, jos liikevaihto ylittää tilikauden aikana 15 000 euroa (2023). Kevytyrittäjänä et voi kuitenkaan hyödyntää arvonlisäveron alarajahuojennusta, jos sinulla ei ole omaa y-tunnusta.

4. Laskutuspalvelun valinta

Seuraava askel on laskutuspalvelun valinta. Kevytyrittäjän laskutuspalveluista löytyy valinnanvaraa, joten kannattaa vertailla eri palveluita, jotta löydät itsellesi sopivimman. Palvelumaksujen lisäksi kannattaa selvittää myös, mitä muita kuluja palvelusta aiheutuu sekä mitä palvelun hintaan kuuluu. Perinteiset laskutuspalvelut toimivat ilman omaa y-tunnusta, mutta on olemassa myös kevytyrittäjyyspalveluita, joissa saat oman y-tunnuksen. 

Vertaa kevytyrittäjän laskutuspalvelut ja rekisteröidy ilmaiseksi

Sisältö tarkistettu ja päivitetty 7.12.2022