Kevytyrittäjien, eli laskutuspalveluiden kautta itsensä työllistävien henkilöiden määrä Suomessa on merkittävässä kasvussa. Verotuksen näkökulmasta kevytyrittäjä on palkansaaja, mutta eläkevakuutuksen ja työttömyysturvan osalta yrittäjä.
Yrittäjäksi katsotaan ne elinkeinonharjoittajat, jotka tekevät ansiotyötä ilman työsopimusta. Kevytyrittäjyyttä ei katsota käytännössä koskaan palkkatyöksi, vaan yrittämiseksi. Jos työnantajaa ei ole, ei ole työsuhdettakaan. Kevytyrittäjän työttömyysturva tai sen saaminen ei ole yksiselitteistä, sillä yrittäjä on itse vastuussa työttömyysturvansa suuruudesta. Kokosimme tähän artikkeliin kevytyrittäjän työttömyysturvan kannalta tärkeimmät tekijät, jotka tulee muistaa työttömyyden varalle tai työttömyysetuuksia haettaessa.
Pää- vai sivutoiminen kevytyrittäjä?
Kevytyrittäjiä on käsitelty työttömyysturvalaissa yrittäjinä vuodesta 2016 lähtien. Työttömyysturvalain yhteydessä selvitetään aina yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta. Tätä arvioitaessa ratkaisevaa on käytetty työmäärä – eli työtunnit, ei saadut tulot. Sivutoimisella yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, päätoimisella yrittäjällä vastaavasti ei. Jos olet kevytyrittäjä tai aloittava kevytyrittäjä, on syytä arvioida säännöllisesti, onko toiminta enemmän pää- vai sivutoimista. Sen mukaan voit päivittää jäsenyytesi joko palkansaajan tai yrittäjän työttömyyskassaan, tarpeidesi mukaisesti.
Työttömyysetuutta ajatellen kevytyrittäjän on tärkeää huolehtia käyttämiensä työtuntien kirjauksesta, esimerkiksi laskutuksen yhteydessä. Teoriassa asia menee näin: Mikäli työtä vastaanottava henkilö pystyy tekemään toista työtä laskutettavan työn ohessa, on hän sivutoiminen yrittäjä. Jos työtuntejan kertyy niin paljon, ettei toisen työn ottaminen ole mahdollista, katsotaan toiminta päätoimiseksi. Lopullisen päätöksen tekee aina etuuden maksaja.
Kevytyrittäjä, näin haet työttömyysetuutta
Työttömyysetuuden saamiseksi tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon, joka aluksi selvittää, onko kevytyrittäjä palkansaaja vai yrittäjä. TE-toimisto käsittelee hakemuksen ja varmistaa, ettei työttömyysetuuden maksamiselle ole työvoimapoliittista estettä. Tämän jälkeen kevytyrittäjä voi lähettää hakemuksensa työttömyyskassaan tai Kelaan. Suomessa työttömyysturva jaetaan kahteen:
- Perusturva
- Ansioturva
Työttömyyskassasta haetaan ansiosidonnaista päivärahaa, kun taas Kelasta joko peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työttömyyskassasta saatu ansiosidonnainen päiväraha maksetaan Kelan peruspäivärahan päälle. Kun maksujen maksimiaika eli 400 päivää tulee täyteen, maksetaan työmarkkinatukea. Ennen päätöstä kassa tai Kela arvioi, ovatko työttömyysetuuksien maksamisen edellytykset kunnossa ja varmistaa, ettei maksamiselle ole erityistä estettä. Hakuohjeet työttömyysetuutta varten löytyvät Kelan tai kassojen sivuilta.
Työssäoloehdon täyttyminen
Päivärahan maksaminen edellyttää myönteistä TE-toimiston lausuntoa ja työssäoloehdon täyttymistä. Kevytyrittäjä voi olla palkansaaja, yrittäjä tai molempia. Kevytyrittäjä voi esimerkiksi käydä täysipäiväisesti vakituisessa työssä ja toimia samalla sivutoimisesti yrittäjänä. Laki ei tunne kevytyrittäjyyden käsitettä, sillä verotuksellisesti kevytyrittäjä on palkansaaja, mutta työttömyysturvan ja eläkevakuutuksen kannalta yrittäjä. Sen tähden työssäoloehdon täyttymisessä on hyvä huomioida seuraavat asiat ja eroavaisuudet työssäoloehdoissa.
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun:
- Olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa, noin 6 kk, työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana
- Työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa
- Palkka on ollut vähintään työehtosopimuksen mukainen
Muista! Kevytyrittäjänä toimiminen ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun:
- Olet edeltävän 48 kuukauden aikana toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta
- Työtulo on vähintään 14 803 e/vuosi (vuonna 2024) ja vähintään 13 573 €/vuosi (vuonna 2021) yhteen laskettuna YEL- ja MYEL-työtuloista.
Työssäoloehdossa otetaan huomioon vähintään 4 kuukautta kestänyt yritystoiminta, sekä palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ edellisen 28 kuukauden ajalta. Työssäoloehdon suhteen on tärkeä muistaa, että ansiosidonnaisen päivärahan saaminen palkansaajakassasta edellyttää jo aiemmin tehdyn työn tai virkasuhteisen työn työssäoloehdon täyttymistä.
YEL-vakuutus
Kevytyrittäjän työttömyysturvaan vaikuttaa yrittäjän YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus, joka tulee hankkia mikäli työtulo on vähintään 9 010,28 euroa (tuloraja vuonna 2024) ja yritystoiminta kestää minimissään 4 kuukautta. YEL-vakuutuksen ansio-osuuden suuruus määräytyy yrittäjän työttömyysvakuutuksen perusteeksi määrätyn työtulon pohjalta. Mitä korkeampi YEL-tulo, sitä parempi työttömyysturva. Päätoimisen kevytyrittäjän on kannattavaa tarkastaa YEL-tulo sekä kassaan ilmoitettu työtulo säännöllisesti, sillä ne vaikuttavat suoraan työttömyysturvaan. Jos olet kevytyrittäjä ja sinulla on YEL-vakuutus, tulee todistus toimittaa Kelalle työttömyysetuuksia haettaessa.
Yksi vaihtoehto voi olla myös yrittäjän työttömyyskassaan liittyminen. On kuitenkin hyvä muistaa, että yrittäjän työttömyyskassan jäsenmaksut ovat korkeammat kuin palkansaajakassoissa, sillä yrittäjät rahoittavat työttömyysvakuutuksestaan mittavamman osan kuin palkansaajakassoissa. Kevytyrittäjän on siis kannattavaa pohtia parasta ratkaisua suhteessa yritystoimintaansa. Mikäli kevytyrittäjä ei ole kassan jäsen tai maksanut YEL-vakuutusmaksuja, on jokin erillinen työttömyyden varalle otettava vakuutus hyvä hankkia. Se turvaa työttömyyden kohdalla.
MYEL-vakuutus
YEL-vakuutuksen vaihtoehtoinen muoto on maatalousyrittäjän ja apurahansaajan vapaaehtoinen eläkevakuutus MYEL, joka voi myös kevytyrittäjän työnkuvasta riippuen vaikuttaa työttömyysetuuksien määräytymiseen.
Jälkisuojaoikeus
Jälkisuojaoikeudella voit saada turvaa vanhasta palkansaajakassastasi. On mahdollista, että kevytyrittäjä siirtyy palkansaajakassasta yrittäjäkassan jäseneksi. Mikäli tämä tapahtuu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun on eronnut palkansaajakassan jäsenyyteen oikeuttavasta työstä, ei työttömyysturva katkea. Jälkisuoja-aika on 18 kk ja yrittäjäkassan työssäoloehto 15 kk. Jos henkilö jää työttömäksi em. aikana, häneen sovelletaan palkansaajakassan ehtoja. Tämä edellyttää, että YEL-vakuutus on asetettu vähintään 14 803 euron työtulolle (2024) ja YEL-on maksettu ajallaan.
Jälkisuojaoikeus on kevytyrittäjän kannalta tärkeä. Sillä varmistetaan, että myös kerrytetty päivärahaoikeus siirtyy yrittäjäkassaan vaihdettaessa. Päätoimisen kevytyrittäjän kannattaa vaihtaa yrittäjäkassaan, sillä ansaittu päivärahaoikeus palkansaajakassaan päättyy, mikäli yritystoimintaa on kestänyt yli 18 kuukautta. Jos kevytyrittäjän työtunnit vaihtelevat, on myös palkansajakassaan palaaminen ilman päivärahaoikeuden menettämistä mahdollista. Yittäjäkassan jäsenyyden on oltava voimassa siihen saakka, kun palkansaajakassaan liitytään uudelleen.
Työttömyysturvalain muutokset vuodesta 2018 alkaen
Jos aloittaa kevytyrittäjänä työttömänä ollessaan, ei sen pää- tai sivutoimisuutta tarkasteta neljän ensimmäisen kuukauden aikana. On kuitenkin tärkeää, että yritystoiminnan aloittamisesta ilmoitetaan TE-toimistoon ja työnhaku on voimassa. Neljän kuukauden jälkeen työllistävyys arvioidaan.
Yrittäjän väliaikainen työmarkkinatuki
Koronavirusepidemiasta johtuva väliaikainen työmarkkinatuki on voimassa 1.1.–28.2.2022. Tuen saaminen edellyttää, että yrityksestä saatava tulo on koronan vuoksi vähemmän kuin 1 103,92 €/kk tai että yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on loppunut. Väliaikainen työmarkkinatuki koskettaa sekä päätoimisia kevytyrittäjiä että vähimmäistulorajan alittavia kevytyrittäjiä.
Oletko kiinnostunut kevytyrittäjyydestä? Vertaa kevytyrittäjä-palvelut ilona.worksin kautta. Löydät myös YEL-vakuutuksen hankintaan tarvitsemasi palvelut helposti sivuiltamme.
