| Teresa Heinämaa

Osakeyhtiön verotus – palkkaa vai osinkoa?

Osakeyhtiön verotus – palkkaa vai osinkoa?

Yksi osakeyhtiön vahvuuksista yhtiömuotona on sen mahdollistama verojen suunnittelu ja optimointi. Yksi keskeisistä syistä tähän on se, että osakeyhtiöstä pystyy nostamaan sekä palkkaa, että osinkoa. Näiden verotus ei ole kaikista yksinkertaisin ymmärtää, mutta perehtyminen kannattaa, sillä verosuunnittelu voi tuoda merkittäviä säästöjä. 

Tässä artikkelissa käymme läpi selkeästi listaamattoman osakeyhtiön verotuksen perusteet ja palkan ja osingon roolin optimoinnissa.

Verotuksen tavoite

Verotuksen tavoitteet vaikuttavat siihen, miten se kannattaa suunnitella. Nämä tavoitteet voivat olla yhtiön ja osakkaiden kokonaisverojen minimointi pitkällä aikavälillä, voiton nostaminen itselle mahdollisimman nopeasti tai tietyn summan nostaminen mahdollisimman pienellä verotuksella. Jos esimerkiksi rahantarvetta on tietyn verran, voi olla, ettei ole mahdollista optimoida veroja täysin. Omat tavoitteet kannattaa olla kirkkaana omassa mielessä.

Palkka ja osinko

Tärkeässä roolissa osakeyhtiön verotuksessa ovat palkka ja osinko. Näiden määrää ja suhteita pystyy vaihtelemaan niin, että maksimoi tuoton ja optimoi verot. Osingolla tarkoitetaan yrityksen voitosta osakkailleen jakamaa osuutta. Palkka on vähennyskelpoinen kulu yrityksen tuloksesta, kun taas osinkoa ei tuloksesta vähennetä.  Palkkaa yleensä nostetaan säännöllisemmin, kun taas osinko yleisesti jaetaan tilinpäätöksen jälkeen, kun yrityksen voitto on tiedossa. Palkasta maksetaan ansiotuloveroa, joka nousee progressiivisesti tulojen kasvaessa. Osinkojen verotus on hieman monimutkaisempaa ja se koostuu useasta asiasta. 

Osinkojen verotus

Koska osinkoa ei lasketa vähennettäväksi kuluksi, se on osa tulosta, josta yhtiö maksaa kiinteän 20 prosentin yhteisöveron. Vasta tämän jälkeen osinkoja jaetaan osakkaille. Tämä siis tarkoittaa, että osingosta on maksettu käytännössä aina ensin tämä 20 prosentin vero ja sen jälkeen sen jaosta koituvat verot vielä lisäksi. 

Yrityksen jaettavia osinkoja verotetaan kahden pääperiaatteen mukaan:

1. Kun osinkoa jaetaan enintään 8% yrityksen osakkeiden arvosta, on 25% osingosta veronalaista pääomatuloa ja loput 75% verovapaata tuloa. Tämän verovapaan osuuden takia tätä kutsutaan myös huojennetuksi osingoksi. Tämän osingon määrä voi olla enintään 150 000 euroa per osakas.

2. Kun osinko ylittää tämän 8% osuuden, on ylimenevästä osingosta 75% verotettavaa ansiotuloa ja 25% verovapaata. 

Tämä siis tarkoittaa, että osinkoja voidaan verottaa joko pääoma-, tai ansiotuloverolla, riippuen mistä osingosta on kyse. Nämä tulot lisätään henkilön muihin pääoma-, ja ansiotuloihin ja verotetaan sen mukaan. Yhtiö tekee osingoista 7,5% ennakkopidätyksen. 

Jos tämä lukujen luettelo tuntuu monimutkaiselta, perusajatus, joka kannattaa sisäistää on se, että huojennettu osinko on yleensä hyvä keino nostaa tuloja yrityksestä sen suuren verovapaan osuuden ansiosta. Se samalla myös tarkoittaa sitä, että jos rahoille ei ole kiireellistä tarvetta, ei tätä 8% rajaa kannata välttämättä ylittää, sillä silloin verot nousevat. Kannattaa myös huomioida, että koska tämä osuus perustuu prosenttiin nettovarallisuudesta, yhtiön nettovarallisuuden kasvaessa, tämän osingon summa myös kasvaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhtiön tuloksesta maksetaan aina 20% yhteisövero ensin, eli pienemmillä tulotasoilla kannattaa tuotto nostaa ennemmin palkkana, jonka verotus jää tämän alle. Käymme seuraavaksi tätä tarkemmin läpi. 

Verojen jako

Palkan ja osingon optimaaliset suhteet riippuvat tulojen tasosta. Verotuksesta voi tehdä karkean järjestyksen sen mukaan, mitkä ovat kannattavimmat toimenpiteet eri tulotasoilla verojen kannalta. Nämä toimenpiteet myös riippuvat siitä, mitä verotuksella tavoitellaan. 

Yleisellä tasolla verojen nostojärjestys menee näin: 

yrittäjä_osakeyhtiön_verosuunnittelu_taulukko

Ensin täytyy huomauttaa, että tämä taulukko perustuu yksinkertaistettuun esimerkkiin. Vero optimointiin vaikuttavat monet muuttujat, kuten esimerkiksi osakkaiden määrä yrityksessä ja muiden ansio-, ja pääomatulojen määrä. Käytännössä toimenpiteitä ei siis voi näin yksiselitteisesti jakaa, mutta ne auttavat hahmottamaan miten ne etenevät tulojen kasvaessa. Joku näiden kahden tavoitteen välimuodoista voi myös olla monesti se mihin päädytään. Osa tuloista jätetään nostamatta ja kerrytetään varallisuutta yhtiöön, mutta samalla nostetaan tietty määrä rahaa itselle käyttöön.

Kirjanpitäjä auttaa

Onneksi on kirjanpitäjät! Vaikka on tärkeää itse ymmärtää perusasiat oman yrityksen verotuksesta, vero optimointia ei tarvitse, eikä kannata, yrittää yksin suunnitella, vaan kirjanpitäjä auttaa tässä.

Vertaa kirjanpidon palvelut