Jos yritys ei kykene vastaamaan veloistaan, se voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssi on yksi tapa lopettaa yritystoiminta ja se on luonnollinen osa markkinataloutta, joten konkurssia ei kannata hävetä.
Konkurssiin hakeminen ja asettaminen
Konkurssiin asettamista haetaan tuomioistuimelta. Konkurssihakemuksen voi tehdä joko yritys itse tai velkoja, jolle yritys on velkaa. Kun yritys itse hakee itsensä konkurssiin, puhutaan vapaaehtoisesti konkurssista. Vapaaehtoinen konkurssi on järkevää siinä tapauksessa, jos yrityksen toiminta on kannattamatonta ja yritys ei pysty selviytymään talousvaikeuksistaan millään aikavälillä.
Konkurssihakemus on vapaamuotoinen, mutta siinä tulee olla konkurssivaatimus, yrityksen tunnistetiedot, ilmoitus maksukyvyttömyydestä sekä hakijan yhteystiedot. Jos yritys itse hakee konkurssia, hakemukseen liitetään erittely yrityksen omaisuudesta, veloista sekä suurimmista velkojista yhteystietoineen.
Edellytyksenä konkurssin asettamiselle on, että yritys on maksukyvytön. Konkurssi alkaa siitä, kun tuomioistuin on todennut yrityksen maksukyvyttömäksi.
Koronasta johtuva konkurssilainsäädännön väliaikaislaki
Koronatilanne on vaikuttanut konkurssilainsäädäntöön ja tällä hetkellä on voimassa väliaikaislaki, joka estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien takia. Väliaikaislaki on voimassa vuoden 2021 syyskuun loppuun.
Konkurssipesän varojen jakaminen
Kun tuomioistuin toteaa yrityksen maksukyvyttömäksi, se määrää konkurssipesään pesänhoitajan. Pesänhoitajan tehtävänä on ottaa konkurssipesän varat ja velat haltuun ja realisoida yrityksen omaisuus. Toiminimen kohdalla yrittäjä vastaa yrityksen veloista myös henkilökohtaisella omaisuudellaan eli konkurssipesään lasketaan mukaan myös yrittäjän henkilökohtaiset varat ja omaisuus.
Yrityksen määräysvalta siirtyy pesänhoitajalle. Yrittäjän tulee toimittaa kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat pesänhoitajalle. Konkurssipesän varoja ei kannata yrittää salata, sillä siitä voi seurata rangaistus. Pesänhoitaja laatii yrityksen varoista ja veloista pesäluettelon sekä kirjallisen selvityksen yrityksen toiminnasta ja konkurssin syistä. Yrittäjä allekirjoittaa ja vahvistaa pesäluettelon oikeaksi. Pesänhoitaja laatii myös jakoluettelon, jonka perusteella yrityksen velat maksetaan. Jos yrityksen velkojat eivät vastusta jakoluetteloehdotusta, pesänhoitaja toteuttaa sen perusteella varojen jakamisen.
Konkurssin päättyminen
Konkurssi päättyy usein siihen, kun varat on saatu jaettua velkojille ja pesänhoitaja on laatinut lopputilityksen. Konkurssimenettely voi kuitenkin kestää pitkään, jopa vuosia. Verottaja voi vahvistaa konkurssivuoden verotuksen vasta seuraavana vuonna, joten se saattaa usein pitkittää konkurssin kestoa.
Konkurssiprosessi voi kuitenkin myös keskeytyä, esimerkiksi jos yrityksen varat ovat niin vähäiset, ettei velkojille voida jakaa osuuksia tai ne eivät riitä konkurssimenettelyn kustannuksiin. Siinä tapauksessa konkurssi raukeaa ja konkurssiperän varat siirtyvät ulosottoviranomaisella.
Yrittäjän muistilista konkurssitilanteessa
-
Säilytä kirjanpitoaineistoa 6–10 vuotta
Kirjanpitolain mukaan yrityksen kirjanpitoa on säilytettävä aineistolajista riippuen 6–10 vuotta. Yrityksen tilinpäätöksiä, kirjanpitoa sekä siihen liittyviä tietoja on säilytettävä 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Kirjanpitoon vietyjä tositteita tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, kun tilikausi on päättynyt. Tositteita voi säilyttää sähköisessä muodossa, jolloin ne ovat myös helpommin saatavilla tietojenkäsittelyä varten.
-
Säilytä toimintaan liittyvät sopimukset
Yrityksen toimintaan liittyviä sopimuksia tulee myös säilyttää yritystoiminnan päättymisen jälkeenkin. Päättyneiden sopimusten säilytysaika riippuu sopimuksen tyypistä. Esimerkiksi vuokrasopimus kuuluu kirjanpidon kuusi vuotta säilytettäviin tositteisiin ja työsopimuksia tulee säilyttää 10 vuotta työsuhteen päättymisestä.
-
Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi
Muista ilmoittautua työnhakijaksi TE-palveluihin. Tämän jälkeen pystyt myös hakemaan työttömyysetuutta. Koronaepidemia on tuonut muutoksia myös yrittäjien työttömyysturvaan. Yrittäjien, joiden yritystoimintaan koronatilanne on vaikuttanut haitallisesti, on mahdollista hakea yrittäjän väliaikaista työmarkkinatukea.
-
Hae uutta työpaikkaa
Konkurssi on yritystoiminnan loppu, mutta se voi olla myös uuden alku. Uusi työpaikka voi auttaa sinua pääsemään eteenpäin. Konkurssista seuraa usein myös taloudellisia huolia, joten uusi työpaikka voi tuoda helpotusta niihin. Konkurssi ei yleensä myöskään estä uuden yrityksen perustamista, joten sekään ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta konkurssi saattaa kuitenkin hankaloittaa sitä. Käytännössä esimerkiksi rahoituksen saaminen voi olla konkurssin jälkeen haastavaa.
-
Pidä huolta itsestäsi ja jaksamisestasi
Konkurssi ei tarkoita, että olisit epäonnistunut ihmisenä, mutta sen käsitteleminen vaatii aikaa. Konkurssiin liittyy usein negatiivisia tuntemuksia ja niiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Keskustele lähipiirin sekä tarvittaessa ammattiauttajan kanssa. Omasta jaksamisesta on tärkeää pitää huolta myös konkurssin keskellä. Muista siis levätä, nukkua ja syödä hyvin sekä liikkua.
